 |
|
 |
 |
|
|
|
|
Seuraavaan luetteloon on koottu joitakin Tenkanen–Tengén-suvusta usein esitettyjä kysymyksiä, ja vastaukset niihin. Voit lukea vastauksen napsauttamalla haluamaasi kysymystä.
Miten sukunimi Tenkanen on syntynyt?
Tenkanen on vanha karjalainen sukunimi. Tenka oli Venäjän vallan aikana Suomessakin käytetty rahayksikkö, joten Tenkaset arvelivat pitkään sukunimensä viittaavan siihen. Valtaosa vanhoista suomalaisista sukunimistä on kuitenkin johdettu miehen nimestä. Tenka tunnettiinkin vielä 1600-luvulla ortodoksikarjalaisten keskuudessa miehen kutsumanimenä. Se oli kansanomainen muunnos venäläisestä nimestä Dementij (äännettynä Djementij), joka puolestaan oli muunnos kreikkalaisesta nimestä Dometios, suomeksi kesyttäjä.
Vaikka sukunimi Tenkanen viittaakin johonkin Tenka-nimiseen patriarkkaan, eivät nykyiset Tenkaset ole välttämättä yhdenkään etunimeltään Tengan jälkeläisiä. Esim. Jääsken kihlakunnan asukkaat saattoivat taloa muuttaessaan omaksua uuden talon nimen lisänimekseen, josta saattoi sitten muodostua sukunimikin. Samoin saattoi käydä niille miehille, jotka joutuivat ruotusotamiehiksi armeijaan, mutta saivat rauhan aikana jonkin talon mailta sotilastorpan viljeltäväkseen. Niinpä on käynyt ilmi, että Tenkanen oli 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa yksi Ruokolahden Immalanjärven kylän sotilasnimistä, jonka ottaneista ainakin yksi oli sukunimeltään Huuhtanen. Myös Tengan talon alkuperäinen omistaja oli samaa sukua. Sakkolan Tenkasten kantaisäkin on voinut olla saman ruodun sotilaita, mutta karjalaisesta nimenantoperinteestä päätellen tuskin Huuhtasia. Todennäköisesti hän oli jonkun muun Tengan eli Tenkasten ruotuun kuuluneen talon asekelpoisista nuorista miehistä. Karjalaisen nimenantoperinteen mukaan esikoispoika sai useimmiten isänisänsä nimen. Tästä päätellen kantaisän isän nimi olisi ollut Matti..
Miten sukunimi Tengén on syntynyt?
Sakkolan lukkari Tuomas Tenkasen (1773–1837) ja hänen vaimonsa Maria Kituisen (1774–1851) pojista vanhin ja nuorin lähtivät lukemaan papeiksi. Aikansa tapaa noudattaen he omaksuivat ruotsalaiselta kuulostavan sukunimen Tengén. Heistä polveutuvat maamme myöhemmät Tengénit.
Anders Silfwast kirjoittaa v. 1891 julkaistussa evankelisessa kalenterissa seuraavaa (käännös Maja-Stina Meriluodon): "Oli eräs Tenkainen-niminen nuorukainen, joka halusi papiksi, ja tässä mielessä hän saapui hiippakuntakaupunkiin. Siellä hengelliset herrat kuitenkin kieltäytyivät vihkimästä häntä papiksi ennen kuin hän oli saanut sellaisen nimen, joka olisi sopiva tämän arvokkaan viran haltijalle. Hänelle ehdotettiin Tengelin-nimeä, mutta hän kiitti tarjouksesta ja sanoi, että kaikilla suutareilla ja räätäleillä oli tällainen nimi. Näillä sanoilla hän piikitteli erästä tuomiokapitulin jäsentä, jonka nimi sattui olemaan lin-päätteinen. Hän halusi nimekseen Tengén. Tämä Johan Tengén – myöhemmin Vehkalahden kappalainen – oli naimisissa Ulrika Charlotta Rosenströmin kanssa, mistä avioliitosta heille syntyi kaksi poikaa ja yksi tytär."
Ovatko kaikki nykyiset Tenkaset samaa sukua?
Useimmat tämän päivän Tenkasista ovat Sakkolassa 1730-luvulla ensimmäisen kerran mainittujen torppari Yrjö Tenkasen ja hänen vaimonsa Anna Toiviaisen jälkeläisiä tai heidän aviopuolisoitaan. Jotkut polveutuvat kuitenkin Salmin pitäjän Palojärven kylässä eläneestä talollinen Ivan Dimitrinpoika Tenkasesta (1858–1924), jolla ei tiettävästi ollut minkäänlaista sukuyhteyttä Yrjö Tenkaseen.
Onko Tenkanen suojattu sukunimi?
Sukunimi on ollut suojattu viimeistään vuodesta 1967 lähtien. Valitettavasti laki ei anna täyttä suojaa taiteilijoiden salanimiltä. Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole kuitenkaan lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään (Laki tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin, 51 §). Muusikkojen salanimistä ja sukunimistä saa tietoja Yleisradiosta.
Mistä ja miksi suvun kantavanhemmat tulivat Sakkolaan?
Ruotsi sai Stolbovan rauhassa 1617 Venäjältä ortodoksikarjalaisten asuttamat Laatokan rannikkoseudut Käkisalmen ja Sortavalan ympäristöstä. Sakkola kuului ruotsalaishallinnon aikana Käkisalmen lääniin. Kun v. 1617–60 suurin osa ortodoksista väestöä pakeni ruotsalaishallintoa Venäjälle, muutti heidän tilalleen ennen muuta maansaannin houkuttelemana luterilaistunutta karjalaisväestöä Viipurin Karjalasta. Sakkola sai uudet asukkaansa pääasiassa naapuripitäjästä Äyräpäästä. Tenkasia ei heidän joukossaan kuitenkaan ollut.
Perimätiedon mukaan Sakkolan Tenkasten suku olisi lähtöisin Virosta. Lisäksi kerrotaan, että suvun kantaisä olisi ennen Sakkolaan muuttamistaan joutunut venäläisten vangiksi Nizni Novgorodiin. Sukututkimus ei ole voinut sen paremmin vahvistaa kuin kumotakaan näitä mielenkiintoisia väittämiä.
Kantavanhemmat ilmestyivät Sakkolaan todennäköisesti vuosien 1724 ja 1736 välillä. Pääasiassa vuosina 1722–27 palasi Venäjältä – mm. Pietarin seudulta, Moskovasta, Nizni Novgorodista ja Siperiasta – Pietarin kautta Suomeen ja emämaahan Ruotsiin tuhansia Suuren Pohjan-sodan aikana otettuja sotavankeja ja heidän perheenjäseniään sekä venäläisten sodan aikana Suomesta pakolla viemiä siviilihenkilöitä.
Siitä, miksi suvun kantavanhemmat asettuivat juuri Sakkolaan, voidaan esittää vain arveluja. Pietarin suunnasta tulevalle Sakkola oli Suomen kuvernementin lähimpiä pitäjiä, vaikkakin se vuoden 1721 jälkeen kuului Venäjän valtakuntaan. Jos Yrjö kuitenkin muutti Sakkolaan Ruokolahden seudulta, jolla Tenkasia tiedetään asuneen vielä 1700-luvun puolella, hänen päätymistään nimenomaan Sakkolaan on vaikeampi perustella. Yksi vahvimmista perusteista voi olla se, että Sakkola oli siihen aikaan vapaa sotaväenotosta. Sitä paitsi Laatokan rannikkopitäjänä näytti tarjoavan. kasvavan Pietarin läheisyydessä paremmat toimeentulomahdollisuudet pienviljelijälle kuin esim. Ruokolahti, joisa tiedetään vanhastaan asuneen sekä Tenkoja tai Tenkasia että Toiviaisia. Muuttoa helpotti se, että Ruokolahden Immalanjärveltä oli suora vesireitti Sakkolaan.
Käyttivätkö vaimot 1700- ja 1800-luvulla miehensä sukunimeä?
Eivät yleensä käyttäneet; vaimo säilytti säännöllisesti tyttönimensä, sillä hänen katsottiin kotoa lähdettyäänkin kuuluvan isänsä sukuun. Käytäntö alkoi muuttua vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun papinrouvat ja muut säätyläiset olivat näyttäneet mallia. Yleensä vuoden 1900 jälkeen vihityt tai vuoden 1875 jälkeen syntyneet vaimot omaksuivat säätyyn katsomatta miehensä sukunimen. Lakisääteinen pakko miehen sukunimen käyttöön tuli vasta vuoden 1929 avioliittolaissa. Lisätietoja aiheesta lähteessä www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm.
Missä Sakkola-lähtöiset Tenkaset asuvat tänään?
Pääasialliset suvun asuinkunnat olivat ennen Kannaksen luovuttamista Neuvostoliitolle Sakkola ja siitä irtaantunut Pyhäjärvi Vpl. Sodan jälkeen monet Kannaksella asuneista suvun jäsenistä sijoittuivat lopulta Huittisiin, Hämeenkyröön, Lempäälään, Pirkkalaan, Ruovedelle ja Tampereelle. Nykyisin suvun asuinkunnista yleisimmät ovat Helsinki, Tampere ja Huittinen, mutta suurin osa asuu hajallaan eri puolilla Etelä-Suomea.
|
|
|
|
Ylläpito: webmaster@tenkaset.net. Viimeksi päivitetty 05.10.2006. |
|